Kårbölen kylä mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensi kertaa vuonna 1417. Kylästä tiedetään 1540-luvulta viisi tilaa: Abrams, Husbacka, Tolfmans, Gamlas ja Malmgård. Myöhemmin mainitaan ylempänä myös Jönsas. Malminkartanosta tuli päätila, kun kuningas Juhana III antoi 1579 koko kylän kuten myös viereisen Hämeenkylän läänityksenä maineikkaalle amiraali Bengt Söffringson Juustenille, joka myös aateloitiin vuonna 1591 nimellä Gyllenlood. Kuningas Kaarle XI:n peruutettua yläaatelin edut tuli siitä 1685 sotilasvirkatalo eli puustelli 125 vuodeksi, sen jälkeen valtion vuokratila, vankisiirtola ja lopulta 1940-luvulla yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetustila. Koetilan hedelmäpuutarhassa oli parhaimmillaan 2500 omenapuuta ja sen korkealuokkainen 70-päinen friisiläiskarja oli ainutlaatuinen koko maassa. Malminkartanon Irma-lehmä oli Pohjoismaiden paras lypsäjä vuonna 1947. Koetila siirrettiin Suitiaan 1980.

Yliopisto suunnitteli 1960-luvulla kampustensa hajauttamista keskustasta: koko matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta haluttiin siirtää Malminkartanoon. Kaupunki kuitenkin tarvitsi aluetta asuinrakentamiseen ja suunnitelmat muuttuivat. Vasta 1995 toteutettiin maanvaihto, jossa valtio sai 2350 hehtaaria Helsingin maita Nuuksiossa voidakseen laajentaa kansallispuistoa ja Helsinki puolestaan 340 hehtaaria valtion maita Tapanilassa ja Malminkartanossa.

Omenatarhaan rakennettiin 1998 kerrostalon ja viiden rivitalon ryhmä, jota korkea kuusiaita suojaa. Vielä on jäljellä puistokuja vanhalle Kaarelantielle sekä kujan itäpuolella hedelmätarha, jossa 350 omenapuuta, samoin luumuja ja kirsikoita. Mätäjoen sillalta kartanolle johtavan kujan varrelle on suunniteltu aikoinaan arboretumia. Tätä perua ovat sembramännyt ja douglaskuuset, syvemmällä metsikössä mm. lehtosaarnit, mongolianvaahterat, strobusmännyt ja vuorijalavat. Metsiköstä löytyy keltavuokkoa, joka maamme kuudesta vuokkolajista ainoa täysin rauhoittamaton. Vanhan kartanorakennuksen pihaa ympäröivät syreenit, jasmikepensaat ja useat eri ruusulajit. Satojen vuosien puutarhanpidon jäljiltä on yksin puu- ja pensaslajeja löydetty alueelta yli 40.

Malmgårdin nykyinen päärakennus rakennettiin renki- ja pakarituvaksi 1796 tuohi- ja turvekattoisena. Sitä laajennettiin 1830-luvulla samalla kun vanhempi päärakennus ilmeisesti purettiin, ja peruskorjattiin 1890-luvulla. Funkistyylinen kurssirakennus rakennettiin vankityövoimalla 1941 yliopiston koetilan käyttöön. Ränsistynyt päärakennus siirtyi 1997 yksityisomistukseen ja on nyt perusteellisesti korjattuna jälleen asuinkäytössä.