Vaskivuori on merenlahden ja muinaisen Vantaanjoen rantavuori, jonka alarinteiltä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja. Tuttuja lehtokasveja ovat kielo, sinivuokko sekä Vantaan nimikkokasvi metsäorvokki.Ylempänä on jyrkänteiden suojaama 13 hehtaarin laajuinen metsäalue. Kallion laella on karua, lähes luonnontilaista männikköä, reunoilla kuusivaltaista lähes 100-vuotiasta kangasmetsää sekä nuorempaa sekametsää.

Vaskivuoresta on löydetty 50 erilaista lahottajakääpää. Vanhalle luonnonmetsälle ominainen lahopuun suuri määrä tekee Vaskivuoresta tavallista talousmetsää huomattavasti rikkaamman kohteen, sillä kaikista Suomen metsien eliölajeista neljäsosa on riippuvaisia lahopuusta. Yhteys Mätäojan metsiin ja luhtiin ja sitä kautta aina merelle saakka vielä korostaa alueen arvoa. Vaskivuori muodostaakin hämmästyttävän luonnonmukaisen hengähdyspaikan keskellä asutusta.

Kaivokselan asukkaat vastustivatkin ankarasti Puolimatkan suunnitelmia Juslineilta ostamansa Vaskivuoren rakentamiseksi 1970- luvulla. Kaupunki yritti ensin kompromissia, jossa rakennusmäärät olivat pienemmät, mutta asukkaat vastustivat sitäkin niin sitkeästi, että lopulta 1989 valtuusto päätti jättää Vaskivuoren viheralueeksi ja lisäsi vastaavasti Puolimatkan rakennusoikeutta mm. Vaskipellossa. Nyt puolestaan luonnonsuojelujärjestöt ovat esittäneet Vaskivuorta ja Mätäjoen vartta luonnonsuojelualueeksi.