Lähiöiden ideana oli yhdistää kaupunkielämän mukavuudet luonnonläheiseen elämään. Lähipalvelut tuotiin kävelyetäisyydelle kaikista asunnoista.

Kaivokselan ostoskeskus avasi ovensa jouluna 1962 ja valmistui lopulliseen kokoonsa 1965 ollen yksi pääkaupunkiseudun suurimmista. Myymäläpaikoista käytiin tiettävästi kova kisa kaupan keskusliikkeiden välillä, joita oli siihen aikaan neljä. Muita palveluita olivat pankit, kirjakauppa, kenkäkauppa, vaateliike, lelukauppa ja vieressä yksityinen lääkäriasema.

Kaivokselan ostoskeskus palveli aluksi myös Louhelaa ja kasvavaa Myyrmäkeä, jopa Martinlaaksoa. Myyrmäen aluekeskuksessa ei ollut vuosikausiin omaa kauppakeskusta ennen kuin Myyrinpuhos avattiin 1975. Vasta Isomyyri 1987 ja viimein Myyrmanni 1994 yhdessä laman kanssa lähes tyhjensivät Kaivokselan ostarin. Edelleenkin se on silti toiminnassa.

Ostarin jo hieman rapistuneet matalat rakennukset ja avoin aukio muodostavat kaupunginosan keskelle rauhallisen suvannon. Kokonaisuus on luokiteltu A2-luokan kohteeksi, jonka suojelukelpoisuus ja -laajuus täytyy selvittää tarkemmalla inventoinnilla. Pohjoispuolella
sijaitsee matala liikerakennus, jonka 2004 tulipalossa tuhoutunut pohjoispää on purettu. Säilynyt osa on kunnostettu.

Paikalle suunnitellaan uutta täydennysrakentamista. Torilla on kaupungin infotaulu.

Alun perin Kaivokselaan piti tulla metroyhteys Helsingistä, asema olisi tällöin ollut ostarin eteläpuolella. Suur-Helsingin kasvuennusteiden osoittautuessa ylimitoitetuiksi ei näitä suunnitelmia kuitenkaan toteutettu. Vantaan uudessa yleiskaavassa paikalla on varaus poikittaisen joukkoliikenteen runkoväylälle, joka voisi olla vaikkapa seudullinen pikaraitiotie Jokeri II.