1 Asema
(paivitetty: 10.02.2009 11:40)
Junaliikenne Martinlaakson radalla alkoi M-tunnuksin 1.6.1975. Öljykriisin jälkeisessä lamassa radan suunnittelussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen myös asemarakennuksissa. Jykevät kiviportaat rakennettiin myöhemmin EU-rahoituksella. Uusittu ja laajennettu bussiterminaali avattiin vuonna 2001. Aseman alkuperäinen liikekeskus on seuraavaksi purkulistalla. Paikalle on suunniteltu uutta punatiilistä kauppakeskusta ja 15-kerroksista asuintornia. Aseman pohjoisen sisäänkäynnin kohdalle on suunniteltu aukiota ja sen pohjoispuolelle kerrostaloja.
Tietolaatikko
Linkkejä
www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;222;2394;2697;2713;49088
www.vr.fi/heo/lahi/lahi.htm
www.keharata.net
Tietolaatikko
Martinlaakson rata
Nykyisten Martinlaakson ja Myyrmäen mitoitus perustuu
vuonna 1968 syntyneeseen ideaan lähijunayhteyden vetämisestä
rantaradalta Huopalahdesta pohjoiseen. Myyrmäen
aluekeskuksen paikka ratkaisi radan sijoittumisen
pääteiden väliin. Tämä puolestaan määritteli Malminkartanon,
Kannelmäen ja Pohjois-Haagan suunnittelun lähtökohdat.
Näin päästiin vastaamaan maaltamuuton synnyttämiin
Suur-Helsingin hurjiin kasvuennusteisiin. Uuden
radan varteen aiottiin rakentaa 130 000 asukkaan yhtenäinen
nauhakaupunki Kivistöön saakka.
Valtionrautatiet ja Helsingin metrotoimisto kilpailivat
aluksi radan toteutuksesta, mutta lopulta tehtävä lankesi
VR:lle. Näin saatiin myös valtio mukaan radan rahoitukseen
30 prosentin osuudella 110 miljoonan markan kokonaiskustannuksista.
Päätös Suomen ensimmäisestä kaupunkijunaradasta
tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970,
ja rakentaminen alkoi ennätysnopeasti seuraavana vuonna.
Yli puolet radan pituudesta oli siltoja ja tunneleita, kun
rata valmistui. Samoihin aikoihin muuttoliike hidastui, ja
nauhakaupungin rakentaminen pysähtyi yli 30 vuodeksi.
Rataa kuitenkin jatkettiin Vantaankoskelle 1991. Nyt on
päätetty rakentaa kehärata uuden Kivistön/Marja-Vantaan
aluekeskuksen kautta lentoasemalle ja edelleen pääradalle
saakka.
Nykyisten Martinlaakson ja Myyrmäen mitoitus perustuu
vuonna 1968 syntyneeseen ideaan lähijunayhteyden vetämisestä
rantaradalta Huopalahdesta pohjoiseen. Myyrmäen
aluekeskuksen paikka ratkaisi radan sijoittumisen
pääteiden väliin. Tämä puolestaan määritteli Malminkartanon,
Kannelmäen ja Pohjois-Haagan suunnittelun lähtökohdat.
Näin päästiin vastaamaan maaltamuuton synnyttämiin
Suur-Helsingin hurjiin kasvuennusteisiin. Uuden
radan varteen aiottiin rakentaa 130 000 asukkaan yhtenäinen
nauhakaupunki Kivistöön saakka.
Valtionrautatiet ja Helsingin metrotoimisto kilpailivat
aluksi radan toteutuksesta, mutta lopulta tehtävä lankesi
VR:lle. Näin saatiin myös valtio mukaan radan rahoitukseen
30 prosentin osuudella 110 miljoonan markan kokonaiskustannuksista.
Päätös Suomen ensimmäisestä kaupunkijunaradasta
tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970,
ja rakentaminen alkoi ennätysnopeasti seuraavana vuonna.
Yli puolet radan pituudesta oli siltoja ja tunneleita, kun
rata valmistui. Samoihin aikoihin muuttoliike hidastui, ja
nauhakaupungin rakentaminen pysähtyi yli 30 vuodeksi.
Rataa kuitenkin jatkettiin Vantaankoskelle 1991. Nyt on
päätetty rakentaa kehärata uuden Kivistön/Marja-Vantaan
aluekeskuksen kautta lentoasemalle ja edelleen pääradalle
saakka.
Linkkejä
www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;222;2394;2697;2713;49088
www.vr.fi/heo/lahi/lahi.htm
www.keharata.net

