9 Näköala Malminkartanoon
(paivitetty: 09.02.2009 17:16)
Malminkartano on Vantaanjoen (sittemmin Mätäjoen) laaksoon liittyvä kivikautinen asutuspaikka ja Kaarelaan kylään kuulunut historiallinen puustellitila, josta tuli Helsingin ensimmäinen ns. metsälähiöiden kauden jälkeinen esikaupunki 1977 alkaen. Sen suunnittelussa palattiin perinteiseen eurooppalaiseen kaupunkiin mutkittelevine katuineen ja kujineen. Nykyään Malminkartanossa on noin 8300 asukasta. Nyt Helsinki suunnittelee uutta korkealaatuista pientaloaluetta Honkasuolle.
Laakson pohjalle pian rakennettavaa Kehä II:a on suunniteltu 1960-luvulta alkaen. Osuus Matinkylästä Kiloon valmistui vuonna 2000 ja eri jatkovaihtoehdoista valittiin Myyrmäkeen suuntautuva vuonna 2003. Radan itäpuolella linjaus kulkee tunnelissa, länsipuolella pinnassa kohti Hämeenlinnanväylää. Kaupungistumisesta huolimatta yhä edelleen käydään Malminkartanon–Rajatorpan välillä puolukassa, löytyy lakkojakin.
Tietolaatikko
Linkkejä
www.kaupunginosat.net/malminkartano
www.tiehallinto.fi/keha2
www.helsinki.fi
Laakson pohjalle pian rakennettavaa Kehä II:a on suunniteltu 1960-luvulta alkaen. Osuus Matinkylästä Kiloon valmistui vuonna 2000 ja eri jatkovaihtoehdoista valittiin Myyrmäkeen suuntautuva vuonna 2003. Radan itäpuolella linjaus kulkee tunnelissa, länsipuolella pinnassa kohti Hämeenlinnanväylää. Kaupungistumisesta huolimatta yhä edelleen käydään Malminkartanon–Rajatorpan välillä puolukassa, löytyy lakkojakin.
Tietolaatikko
Helsingin kehitys
Helsingin pitäjän nimi periytyy ruotsalaisilta siirtolaisilta 1200-luvun loppupuolelta. He nimesivät Vantaanjoen
Helsingåksi kotipaikkansa Helsinglandin mukaan. Seudun tulevaisuus muuttui, kun kuningas Kustaa
Vaasa perusti Vantaanjoen suulle Helsingforsin kaupungin vuonna 1550. Taustalla oli kilpailu Tallinnan hansakauppiaiden
kanssa. Helsinki siirrettiin 1640 Vironniemelle, ja siihen liitettiin Töölön kylä. 1700-luvulla kaupunki
kärsi ensin rutosta ja sen jälkeen venäläisten miehityksestä iso- ja pikkuvihassa, mutta voimistui taas
Viaporin linnoitustyömaan ansiosta. Suomen sodassa 1808 lähes koko kaupunki paloi linnoituksen piirityksen
yhteydessä. 4000 asukkaan Helsingistä tuli pääkaupunki 1812, jolloin alkoi myös voimakas väestönkasvu ja
teollistuminen. Uutta empire-tyylistä keskustaa rakennettiin, yliopisto siirrettiin Turusta 1827, tuomiokirkko
valmistui 1852, ja rautatie Hämeenlinnaan avattiin 1862.
Helsinkiä on laajennettu askel askeleelta, eniten vuoden 1946 ns. suuressa alueliitoksessa. Silloin pitäjä eli
tuleva Vantaan kaupunki menetti kolmanneksen alueestaan, erityisesti ratojen varsiin syntyneet keskukset
Malmin ja Pitäjänmäen sekä mm. Kaarelan kylän. Maailmanmaineeseen Helsinki on noussut mm. olympialaisten
ja ETY-kokouksen isäntänä. Maaltamuuton yhteydessä väkiluku kaksinkertaistui 20 vuodessa, ja rakennettiin
laajoja lähiöitä kuten naapurikunnissakin. Ensimmäinen metrosuunnitelma esiteltiin 1963, ja maailman
pohjoisin metrolinja avattiin liikenteelle 1982. Merenrantojen vapautuminen teollisuuskäytöstä on viime vuosikymmeninä
muuttanut kantakaupunkia. Vuonna 1966 pitäjästä kaupunkiin liitettyyn Vuosaareen on nyt valmistumassa
uusi korkealuokkainen Aurinkolahden alue. Viimeisin alueliitos Sipoosta toteutettiin pikavauhtia
2006–2008. Nykyään helsinkiläisiä on 565 000.
Helsingin pitäjän nimi periytyy ruotsalaisilta siirtolaisilta 1200-luvun loppupuolelta. He nimesivät Vantaanjoen
Helsingåksi kotipaikkansa Helsinglandin mukaan. Seudun tulevaisuus muuttui, kun kuningas Kustaa
Vaasa perusti Vantaanjoen suulle Helsingforsin kaupungin vuonna 1550. Taustalla oli kilpailu Tallinnan hansakauppiaiden
kanssa. Helsinki siirrettiin 1640 Vironniemelle, ja siihen liitettiin Töölön kylä. 1700-luvulla kaupunki
kärsi ensin rutosta ja sen jälkeen venäläisten miehityksestä iso- ja pikkuvihassa, mutta voimistui taas
Viaporin linnoitustyömaan ansiosta. Suomen sodassa 1808 lähes koko kaupunki paloi linnoituksen piirityksen
yhteydessä. 4000 asukkaan Helsingistä tuli pääkaupunki 1812, jolloin alkoi myös voimakas väestönkasvu ja
teollistuminen. Uutta empire-tyylistä keskustaa rakennettiin, yliopisto siirrettiin Turusta 1827, tuomiokirkko
valmistui 1852, ja rautatie Hämeenlinnaan avattiin 1862.
Helsinkiä on laajennettu askel askeleelta, eniten vuoden 1946 ns. suuressa alueliitoksessa. Silloin pitäjä eli
tuleva Vantaan kaupunki menetti kolmanneksen alueestaan, erityisesti ratojen varsiin syntyneet keskukset
Malmin ja Pitäjänmäen sekä mm. Kaarelan kylän. Maailmanmaineeseen Helsinki on noussut mm. olympialaisten
ja ETY-kokouksen isäntänä. Maaltamuuton yhteydessä väkiluku kaksinkertaistui 20 vuodessa, ja rakennettiin
laajoja lähiöitä kuten naapurikunnissakin. Ensimmäinen metrosuunnitelma esiteltiin 1963, ja maailman
pohjoisin metrolinja avattiin liikenteelle 1982. Merenrantojen vapautuminen teollisuuskäytöstä on viime vuosikymmeninä
muuttanut kantakaupunkia. Vuonna 1966 pitäjästä kaupunkiin liitettyyn Vuosaareen on nyt valmistumassa
uusi korkealuokkainen Aurinkolahden alue. Viimeisin alueliitos Sipoosta toteutettiin pikavauhtia
2006–2008. Nykyään helsinkiläisiä on 565 000.
Linkkejä
www.kaupunginosat.net/malminkartano
www.tiehallinto.fi/keha2
www.helsinki.fi
